Satakunta on historiallisesti vanha hallintoalue, jonka muodostumisesta on pal-jon kirjoitettu1. Aluetta on yhdistänyt Kokemäen joen vesistö. Ähtärin ja Keuruun reittejä pitkin tulevat vedet yhtyivät Näsijärveen. Uusia vesiä yhtyi siihen Tammerkosken jälkeen Pyhäjärveltä ja Kulovedeltä, josta ne Lieko- ja Rautavesien kautta laskivat Kokemäenjokea myöten Pohjanlahteen.

Aikanaan Satakunta jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Satakunnaksi ja jälkim-mäinen edelleen yliseen ja aliseen osaan (Ylä- ja Ala-Satakunnat). Ylä-Sata-kunta tunnetaan nyt Pirkanmaana, jonka keskuksena on Tampere. Aikaisemmin keskus oli vanhan Hämeenkyrön alueella.

Tuomiokirjojen suhteen on hyvä muistaa, että niitä on periaatteessa olemassa kaksi sarjaa: konseptikirjat, joita säilytetään maakunta-arkistoissa, ja puhtaaksi-kirjoitetut eli renovoidut kirjat, joita säilytetään Kansallisarkistossa. Edellisiä on Turun maakunta-arkistossa säilynyt peräti vuodesta 1662 alkaen, jälkimmäisiä Turun hovioikeuden perustamisen jälkeen vuodesta 1623 (renovoitu kappale lä-hetettiin hovioikeuteen). Toiseksi on hyvä muistaa, että renovoitaessa kaikkia pykäliä ei kirjoitettu puhtaaksi ja että alkuperäiset liitteet ovat konseptikirjoissa. Näistä syistä johtuen konseptikirjat voivat olla renovoituja kirjoja antoisampia. Toisaalta konseptikirjoissa on paljon yliviivauksia ja rivien väliin tai margi-naaliin tehtyjä vaikeasti luettavia lisäyksiä, mistä johtuen konsepit voivat olla erittäin vaikeasti luettavia. Vielä kolmanneksi on hyvä tietää, että vain poik-keustapauksissa konseptikirjat on mikrofilmattu. Mikrofilmiluetteloista löytyvät tuomiokirjasarjat ovat siten pääsääntöisesti KA:n renovoituja kirjoja.